Peliohjelmointileiri edistyneille – kesätyöntekijän blogi

Olen Pelitalon peliohjelmointileirien apuohjaaja, kesätöissä.
Tämä blogi kertoo toisen työviikkoni leiristä (”edistyneille”, Java).

Nimeni on Lauri Gustafsson (IRC:ssä ”luutifa”). Harrastan mm. ohjelmointia (erityisemmin grafiikka ja pelit/pelimoottorit).

8.6.2015
Toinen viikko apuohjaajan hommissa kesätyöntekijänä on alkanut, ja vauhdilla.
Päivä tuntui kuluneen äkkiä. Porukat on vanhempia, ja kokemustasot vaihtelee myös enemmän.

Javan opetus tulee tarpeeseen itsellenikin: vaikka C++ on aika tuttu, niin javan syntaksi ja eroavaisuudet eivät ole hallussa.
Täytyy sanoa että vaikka opin tänään itsekin paljon uutta, niin Java tuntuu tutummalta kuin Scratch.

Mario Kartin pelaajia ei ollut :(
Täytynee tyytyä Smashiin.

Miten päiväni yleensä kulkee:
Aamulla paikalle. Pyörä talteen ja sisään pelitaloon. Olen usein hieman etuajassa, joten hörppään vettä ja otan rennosti.
Kun kello iskee työajan alkua, järjestelen pelitaloa kunnes muut saapuvat.
Sitten järkkään pelitalon loppuun tai keskustelen tulevan päivän menosta.
Kun leiriläisten saapumisaika koittaa, menen Hapen alakertaan odottamaan leiriläisiä.
Merkitsen kaikki paikalle saapuneet paperiin (jos huomaan), ja puolisen tunnin päästä meitä tullaan hakemaan leirille.
Ohjelma alkaa ja minulla on aluksi aika kevyet tehtävät (seiso syrjässä ja seuraa mitä tapahtuu).
Toki valvoskelen leiriläisiä ja neuvon sellaisten asioiden kanssa joista tiedän.
Kun varsinainen ohjelmointi alkaa, seuraan porukoiden tekemistä aktiivisemmin ja neuvon heti kun kättä nousee pystyyn.
Useimmiten tiedän vastauksen, mutta jos en, niin menen nykimään varsinaista ohjelmoinnin ohjaajaa hihasta.
Leiriläisten tauoilla pelailen heidän kanssaan ja yritän olla tietoinen ympäristöni actionista.
Kun koittaa lounas, ohjaan leiriläiset alas (tai katselen kun he omatoimisesti menevät, siis).
Syön (ruokajonossa toki leiriläisten jälkeen), ja vietän loput ruokatauosta rauhassa.
Koodaus jatkuu, ja tehtäväni on edellä mainitut. Lopuksi vielä puoli tuntia leiriläisten pelailua.
Sitten siistin Pelitaloa, ja kirjoitan viimeiseksi tätä blogia.
9.6.2015

Aikas tavallinen päivä. Jotkut ovat saaneet keräilypelinsä valmiiksi ja jotkut ovat vielä vaiheessa.
Tärkeimmäksi koen sen, että itselläni on nyt selkeä kuva siitä, miten keräilypeli tulisi toteuttaa.

GDX ja ohjaajien projektipohja tarjoaa aika huomattavan määrän ”Helppoja” luokkia perittäväksi ja systeemeitä (näppäimistön ja scenejen handling) käytettäväksi.
Myös paljon koodia valmiina (ruudun avaus, pelin ”pohja”luokka). Ehkä parempi niin. Tarkoitus onkin saada asioita valmiiksi ja näkyviin ruudulle,
eikä niinkään _ymmärtää_ Javaa. Kuten toinen ohjaajista sen sanoi, ei näin lyhyessä ajassa voi opettaa Javaa kokonaan näin isolle porukalle.

Mario Kartille löytyikin pelaajia. Smash on kuitenkin edelleen suosituin.
Olenkohan liian paljon äänessä pelatessani, vai onko vain hyvä juttu että ohjaajalla on hyvä yhteys leiriläisiin?
10.6.2015

Kyllä on taas kiireellisen tuntuinen päivä. Porukat edistyivät: keräilypelejä valmistui ja muutamilla oli avaruuspeli tai rämpytysralli hyvällä mallilla.
Huomenna uudeksi peliksi pong?
Kaikkki ei tiedenkään ole niin pitkällä, ja se on toki oo-koo. Keräilypelin kanssa tuskastelevat tarvitsevat intensiivisempää apua.

Leirien aikataulut on hieman työn alla. Mm. minut on otettu ohjaajien palaveriin sen sijaan että olisin pelaamassa porukoiden kanssa.
Kehuja sain, olen kuulemma ollut hyödyksi. Hyvä kuulla.

Javasta olen oppinut itsekin uutta: _ei ole olemassa_ ”stackissa” olevia objekteja, kaikki objektit on referencen päässä.
Kysy: kuka, ja milloin, hoitaa objektien tuhoamisen?
Myös (tuntemattoman) koodin analysointi harjoittuu kun täytyy päästä perille ohjaajien koodipohjista ja ohjeiden perusteella tehdyistä valmiista projekteista.
Mietinpähän vain… Jos javakärpänen iskee itseenikin niin voikohan tätä tehdä järkevästi ilman IDEä… Tyyliin GNU Makefilet?

Tajusin että mitä tarvitsen elämääni, on CRT-monitori. Gammaramppi, värit ja pikselien epätarkkuus on niissä vaan niin nättiä.

Lisätään vielä että kofeiinitoleranssi alkaa nousta hälyttävästi. Aamun kahvikuppi ei tuntunut toimivan enää kovin paljoa.
No, viikonloppuna taas vieroitusta.
11.6.2015

What a day, jälleen.
Kahvi ei enää tomi ollenkaan ja oma intoni näihin Javaprojekteihin kasvaa huolestuttavan suureksi (saatan ruveta koodaamaan leiriläisille liikaa).
No, onneksi huomaan sen, ja minulle muistutettiin palaverissa että liikaa ei saa ruveta lapsille tekemään itse.

Puhutaan hetki Pelitalon Demolition Man -flipperistä!
Tämä ’95 laite on MAHTAVA. Hehkulampuin valaistu, FM-synteesi+samplet ääninä, kaunis matalatarkkuuksinen oranssi matriisinäyttö,
paljon actionia ja erilaisia tapahtumia, nätti design ja erinomainen koodaus.
Koodaaja on jopa ajatellut tilannetta että jos pallo jää jumiin! Kun flipperin sensorit ja mailat on joutilaina hetken, kone alkaa tärisyttelemään kaikkia osiaan.
12.6.2015

Toinen leiri on nyt päättynyt ja paljon olisi kirjoitettavaa. En vaan keksi mitä ja kiirekin on tämän blogin kanssa.
Lisäksi ehdotettiin että tällä viikolla voisi olla lyhyempi blogi.
Sanotaan nyt että toisen leiriviikon jälkeen minulla on paljon selkeämpi kuva omasta roolistani täällä.
Opin myös valtavasti Javaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *